Hei katos tätäx4!

Ensimmäisinä päivinä Nairobissa ja uudessa kodissamme on tietysti jotain ihmeellistä, erikoista tai outoa ympärillä. Oivallamme uutta, haluamme ymmärtää. Ja haluamme jakaa niitä toisillemme (ja minä tänne blogiin).

Voiko näitä pihan kukkia kerätä? Voidaanko me kasvattaa lisää passionhedelmäpuita? Muistaako joku mikä tuon vartijan nimi on? Mikä tuo eläin on? (Se oli valkohäntämagnusti.) Miksi tän reitittimen asetukset on tällaiset? Onko joku nähnyt telkkarin kaukosäädintä (tai sukkia, avainta tai koiria)? Kattokaa tätä paperikarttaa, mä ruksasin meille tutut paikat tähän!

Meillä jokaisella pitäisi olla oma kuuntelija-katselijaihminen, joka ehtisi keskittyä hämmästellä kunkin omaa juttua. Nyt vain hölisemme toistemme päälle ja nyökyttelemme keskittymättä ollenkaan muiden havaintoihin. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskusteluja taksikuskin kanssa 1

 Ihan kuin taksissa olisi herätyskello. Eikö turvavyöni ole kiinni? Ei kun minulla ei ole, taksikuski selittää. "Ihoni on vielä arka leikkauksen jäljiltä. Luovutin joitakin viikkoja sitten toisen munuaisen sukulaiselleni." Kyselen miten elämä muuttuu jos on vain yksi munuainen. Kuski kertoo: ei voi juoda energiajuomia. (ei paha mulle) ei voi käyttää tavallista suolaa esimerkiksi lihan dippaamiseen, vaan himalajan vaaleanpunaista suolaa. (tämänkin kanssa voisi elää) ei voi syödä hiiligrillattua lihaa. Lihasta tippuu rasvaa grilliin ja grillistä lentää lihan päälle tuhkaa, joka on huonoksi munuaiselle. (ei muuttaisi minulle mitään) Ei voi syödä parasetamolia, joskin se oli lääke jota kuski sai leikkauksen jälkeen kolme päivää kipuun. (HETKONEN!) Kysyn voiko kuitenkin muita lääkkeitä syödä? Jos vaikka päätä särkee, pitää ottaa lasi kylmää vettä, kuski sanoo. Se on kuulemma siihen paras lääke. Säännöllisesti päänsärystä kärsivänä hämmästelen tätä. Lasi vettä vain! Kyllä, kuski se...
Lue lisää

Entäs se Nairobi?

Kun uutta duunia Euroopasta ei ole herumassa, katseet alkavat joulun 2025 alla kääntyä Suomeen paluuseen. Euroopassahan se Suomikin on, sanon itselleni kuin pienentääkseni paluuajatuksen herättämää tyhjyyden tunnetta.  Vuoden viimeisen joogatunnin alla kollega kysyy, että entäs se Nairobi? Ja sen puolitoistatuntisen joogan ajan ajatukseni ovat Keniassa hengitykseen keskittymisen tai venytysten sijaan. Onko Nairobi vaarallinen? Missä siellä asuttaisiin? Entäs lasten koulu? Onko koirien kanssa helppo olla siellä ja miten ne sinne edes matkustaisi? Onko duunia liikaa?  Tunnin päätyttyä ryntään lukemaan lisätietoa olosuhteista. Paniikkinappula on asennettava autoon ja kotiin. No ei sitten."Paniikkinappulaa voi painaa Suomessakin", toteaa viisas ystäväni.  Vuoden 2026 ensimmäisenä päivänä saamme kylään amerikkalaisen ystävämme, jonka perhe on muuttanut Budapestiin Nairobista. Ehdottomasti menette sinne, hän kannustaa. Ei turvallisuus ole päivittäinen huoli, erona Eurooppaan hä...
Lue lisää

Kääk, talossamme on käärme!

Kuva
Ehkä eniten Keniassa asumisessa jännitti paikallinen fauna. Toukokuisella tutustumisvisiitillä kohtasin vain gekkon (ystäviämme, tiedän, mutta säikäyttävät kiitäessään seiniä pitkin) sekä toukan, joka siihen koskettaessa muuttuu kovaksi kuoreksi (täytyykin selvittää mikä se on). Tavallaan nyt pahin pelko toteutui, sillä talostamme löytyi käärme. Käytännössä ei pelottanut ollenkaan, sillä luulin sitä todella pieneksi madoksi.  Käärmeasiantuntija Tanner tunnisti sen latinankieliseltä nimeltään indotyphlops braminukseksi. Tekoäly antoi jokaisella hakukerralla eri suomenkielisen nimen, yksi oli Brahminin sokkokäärme.  Sekin on ystävämme eli meille vaaraton ja jopa avuksi sillä se syö termiitin munia. Mutta toki siitä heti vähän pelottavampi tuli kun luokiteltiin käärmeeksi... Kuvassa näkyvän korin halkaisija on maksimissaan 15cm, joten se ehkä selittää miksi käärme on hyvin hyvin...vähän pelottava.
Lue lisää